Tässä jaksossa keskustellaan empatian merkityksestä johtamisessa ja työyhteisöissä. Maria Teikari ja Janne Parkkila käsittelevät, miten empatia vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin, tiimityöhön ja organisaatiokulttuuriin. He myös pohtivat, miten johtajat voivat kehittää empatiataitojaan ja miten empatia tulisi sisällyttää organisaation strategiaan.

Jakson pääkohtia:

• Empatia on keskeinen osa johtamista.
• Työyhteisöissä tarvitaan inhimillistä vuorovaikutusta.
• Empatia parantaa työntekijöiden hyvinvointia.
• Empatia voi vaikuttaa organisaation suorituskykyyn.
• Empatiataitoja voi kehittää erilaisilla harjoituksilla.

Tässä jaksossa keskustellaan johtamisen monimuotoisuudesta ja siitä, kuka saa puhua johtamisesta. Johtaminen on läsnä kaikilla elämänalueilla, ei vain yritysmaailmassa. Keskustelussa käsitellään myös johtamisen mediakuvastoa, itsensä johtamista, eettistä johtamista ja johtamisen oppimista. Jaksossa korostuu, että kaikkien tulisi voida osallistua johtamiskeskusteluun ja että johtamisen haasteet ovat jatkuvasti läsnä organisaatioissa.

Nostoja jaksosta:

• Johtaminen on monimuotoinen ilmiö, joka tapahtuu eri tasoilla.
• Kaikkien tulisi voida osallistua johtamiskeskusteluun.
• Johtamisen mediakuvasto on usein negatiivinen ja yksipuolinen.
• Itsensä johtaminen on tärkeä osa johtamista.
• Johtamisen oppiminen tulisi alkaa nuoresta iästä.
• Eettinen johtaminen on keskeinen osa vastuullista johtamista.
• Johtaminen ei rajoitu vain yritysjohtajiin, vaan se on läsnä kaikilla elämänalueilla.
• Johtamisen haasteet ovat jatkuvasti läsnä organisaatioissa.
• Johtamisen tulevaisuus vaatii avointa keskustelua ja uusia näkökulmia.
• Johtamisen oppimiselle tarvitaan enemmän resursseja ja paikkoja.

Tässä jaksossa sukelletaan johtajuuden merkitykseen yhteiskunnassa. Keskustelu avaa poliittisen johtamisen haasteita, johtamisen prosesseja ja käytäntöjä sekä sitä, miten kansalaiset itse ovat osa johtamisen dynamiikkaa. Mukana pohditaan myös, mitä arvoja johtamisen taustalla on ja miksi ammattimainen johtaminen on niin tärkeää.

Korruption vaikutus nousee esiin: se ei ainoastaan rapauta instituutioita, vaan myös murentaa kansalaisten luottamusta johtajiin. Samalla korostuu ajatus siitä, että johtajat heijastavat kansaa, josta he nousevat. Historiallisesta perspektiivistä nähdään, miten johtaminen on muovannut yhteiskuntien kehitystä – ja millaisia “minimitasoja” tarvitaan, jotta yhteiskunnallinen johtaminen olisi toimivaa.

Keskustelu kannustaa jokaista kiinnostumaan johtamisesta, sillä hyvä johtajuus voi nostaa kansakunnan kukoistukseen, kun taas huono johtaminen voi syöstä sen kriisiin.

• Johtajuus on keskeinen osa yhteiskunnan toimivuutta.
• Hyvä johtaminen rakentaa tulevaisuutta, huono johtaminen tuo kriisejä.
• Kansalaisten aktiivinen rooli vaikuttaa johtamisen onnistumiseen.
• Johtamisen ammattitaito ja arvopohja ratkaisevat paljon.
• Korruptio murentaa luottamusta ja estää kehitystä.
• Johtajat ovat aina myös kansan peili.
• Yhteiskunnalliset arvot ja “minimitasot” luovat pohjan kestävälle johtamiselle.